Siirry sisältöön

Suvun historiaa

Juuret

Karjalais-savolainen asutus levisi pohjoista kohden, ajoittain sotaisten vuosien keskellä, vuosisatojen 1400-1600 aikoihin. Joukossa  kulkivat myös Impiön suvun esi-isät. Vanhin tiedossa oleva esi-isä oli edennyt Pudasjärven Kosamojärven Hyttisenniemelle 1600 luvulla. Hyttisenä nimi siirtyi Siuruajoen latvoille Saarelaan, jossa muuttui Saarijärveksi. Vuonna  1772 Saarelasta muutti Impiöön Pehr Saarijärvi, joka muutti nimensä Impiöksi. Hänestä alkoi Impiö suku.

Sukuviestin nro 1 artikkelissa "Impiön synty" kerrotaan suvun alkuvaiheista.

Impiö-nimi

Impiö, paikan nimenä lienee syntynyt syvällä historiassa. Jouko Vahtolan mukaan ehkäpä jo 1300 luvulla. Alkuperä jää nykytiedoilla arvailuksi.

Marketta Harju-Autti on tutkinut gradussaan 1980 luvulla Simojärven paikannimistöä. Hän esitti, että Itä-Saamen kielen ylitulvivaa merkitsevä sana ”aBBbo”, äänteellisesti samantyyppisenä, on voinut muuntua Impiö sanaksi?

Impiön seudulla vaikuttaneiden Kemin metsälappalaisten kieli on hävinnyt. Ei tiedetä olisiko siitä löytynyt yhteyttä Impiö sanaan?   ”Ylitulviva” merkitys kyllä sopii Impiöön. Järvien ja jokien väliin jäävä Salamenniemi oli, keväisin aikaisin sulavana ja laajasti tulvivana, huippupaikka aikanaan niin merkittävään, kutuhauen pyyntiin.

Simojärvi nimeä Harju-Autti piti todennäköisesti karjalaisperäisenä, perustuen mm. Viljo Nissilän v.1948 kansanmytologiseen selitykseen, jossa viiteniminä oli mm. Simy, Simjär,  jne.

Nimesivätkö samat kaukokalastajat  luonnonkauniin järviseudun karjalaisperäisen impi sanan mukaan Impiöksi (impi, Impilahti ym.)?

Impiö-nimeä on käsitelty kahdessa Impiön sukuviestin nro 2 artikkelissa.