Impiö nimen alkuperä paikannimenä jää nykytiedoilla arvailuiksi. Nimeä on Jouko Vahtolan mukaan käytetty ehkäpä jo 1300 luvulla.
Marketta Harju-Autti on tutkinut gradussaan 1980 luvulla Simojärven paikannimistöä. Hän esitti, että Itä-Saamen kielen ylitulvivaa merkitsevä sana ”aBBbo”, äänteellisesti samantyyppisenä, on voinut muuntua Impiö sanaksi.
Impiön seudulla vaikuttaneiden Kemin metsälappalaisten kieli on hävinnyt. Ei tiedetä olisiko siitä löytynyt yhteyttä Impiö sanaan. ”Ylitulviva” merkitys kyllä sopii Impiöön. Järvien ja jokien väliin jäävä Salmenniemi oli, keväisin aikaisin sulavana ja laajasti tulvivana, huippupaikka aikanaan niin merkittävään kutuhauen pyyntiin.
Simojärvi nimeä Harju-Autti piti todennäköisesti karjalaisperäisenä, perustuen mm. Viljo Nissilän v.1948 kansanmytologiseen selitykseen, jossa viiteniminä oli mm. Simy, Simjär, jne.
Nimesivätkö samat kaukokalastajat luonnonkauniin järviseudun karjalaisperäisen impi sanan mukaan Impiöksi (impi, Impilahti ym.)?
Impiö-nimeä on käsitelty kahdessa Impiön sukuviestin nro 2 artikkelissa.